Takaisin edelliselle sivulle
Suomessa on menossa kuntauudistus, jossa tähdätään alle sataan kuntaan. Suomeen ollaan tekemässä pinta-alaltaan Euroopan suurimmat kunnat maamme pitkistä etäisyyksistä piittaamatta. Sillä ei ratkaista kuntien talousongelmia, toteavat asiantuntijatkin. Ihmiset eivät tule terveemmiksi tai nuoremmiksi kuntarajoja siirtämällä.
Ihmisten päivittäin tarvitsemat palvelut uhkaavat etääntyä kymmenien kilometrien päähän. Taajamissa, maaseudulla ja kauempanakin asuvista tulisi veronmaksajia, jotka eivät saisi maksamilleen verorahoille juurikaan vastinetta.
Keskustan vaihtoehto suurkuntamallille on kotikunta-maakuntamalli. Siinä kotikunnat järjestävät esimerkiksi päiväkoti-, koulu-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Lisäksi kotikunnat huolehtivat elinkeinopolitiikasta ja asuinviihtyvyydestä. Tällöin kunta voisi olla pieni tai iso. Kuntakoko ei ratkaise.
Maakuntien tasolla hoidettaisiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito. Lääkäri löytyisi joka kunnan terveyskeskuksesta mutta yhtä hyvin vastaanotolle voisi mennä naapurikuntaan muun asioinnin ohessa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tämänkaltainen maakuntamalli on jo käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen toimintaa pitää voida edelleen kehittää.
Hallituksen olisi pitänyt tuoda hyvissä ajoin, ennen kuntavaaleja, julkisuuteen oma esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, jotta kunnat ja kuntalaiset voisivat ottaa siihen kantaa. Se on keskeinen osa kuntauudistusta. Keskustan kotikunta-maakuntamalli on selkeä ja turvaa palvelut.
Keskusta luottaa siihen, että tulevat kuntapäättäjät osaavat tehdä kunnan asukkaiden kannalta oikeita päätöksiä ilman ylhäältä ohjattavaa pakkoa ja painostusta. Keskusta haluaa pitää koko maan asuttuna, eikä keskittää suomalaisia muutamaan suureen keskukseen.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
19.10.2012
Keskustan kotikunta- maakuntamalli turvaa palvelut. Mielipidekirjoitus, Länsi-Saimaan Sanomat 23.10.2012. Lähetetty 12.10.2012 Etelä-Karjalan ja Kymen medioille.
Kuntavaalien tärkeimmät kysymykset ovat ihmisten arjen palvelujen turvaaminen ja koko Suomen elinvoimaisena pitäminen.Suomessa on menossa kuntauudistus, jossa tähdätään alle sataan kuntaan. Suomeen ollaan tekemässä pinta-alaltaan Euroopan suurimmat kunnat maamme pitkistä etäisyyksistä piittaamatta. Sillä ei ratkaista kuntien talousongelmia, toteavat asiantuntijatkin. Ihmiset eivät tule terveemmiksi tai nuoremmiksi kuntarajoja siirtämällä.
Ihmisten päivittäin tarvitsemat palvelut uhkaavat etääntyä kymmenien kilometrien päähän. Taajamissa, maaseudulla ja kauempanakin asuvista tulisi veronmaksajia, jotka eivät saisi maksamilleen verorahoille juurikaan vastinetta.
Keskustan vaihtoehto suurkuntamallille on kotikunta-maakuntamalli. Siinä kotikunnat järjestävät esimerkiksi päiväkoti-, koulu-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Lisäksi kotikunnat huolehtivat elinkeinopolitiikasta ja asuinviihtyvyydestä. Tällöin kunta voisi olla pieni tai iso. Kuntakoko ei ratkaise.
Maakuntien tasolla hoidettaisiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito. Lääkäri löytyisi joka kunnan terveyskeskuksesta mutta yhtä hyvin vastaanotolle voisi mennä naapurikuntaan muun asioinnin ohessa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tämänkaltainen maakuntamalli on jo käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen toimintaa pitää voida edelleen kehittää.
Hallituksen olisi pitänyt tuoda hyvissä ajoin, ennen kuntavaaleja, julkisuuteen oma esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, jotta kunnat ja kuntalaiset voisivat ottaa siihen kantaa. Se on keskeinen osa kuntauudistusta. Keskustan kotikunta-maakuntamalli on selkeä ja turvaa palvelut.
Keskusta luottaa siihen, että tulevat kuntapäättäjät osaavat tehdä kunnan asukkaiden kannalta oikeita päätöksiä ilman ylhäältä ohjattavaa pakkoa ja painostusta. Keskusta haluaa pitää koko maan asuttuna, eikä keskittää suomalaisia muutamaan suureen keskukseen.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
Ari Torniainen | 00102 EDUSKUNTA | 050 512 0422 / 09 432 3184 | | www.aritorniainen.fi
