Takaisin edelliselle sivulle
Vaarantaako EU Saimaan kanavan ja Suomen sisävesiliikenteen vaatimuksillaan, kun sisävesiliikenteen ammattipätevyyksiin suunnitellaan muutoksia EU:ssa? Suunnitelman perusideana on yhtenäistää alusten kipparointi- ja muun henkilökunnan pätevyysvaatimuksia unionin alueella.
On välttämätöntä, että Suomessa pidetään huolta omien sisävesiliikenteen pätevyysvaatimusten puolustamisesta eikä anneta EU -lainsäädännön säädellä raskaasti Suomen sisävesiliikenteen ammattipätevyyksiä ja kilpailla suomalaista ammattivesiliikennettä pois liialla byrokratialla ja kustannuksilla.
Suomalainen sisävesiliikenne on poikkeuksellista. Erittäin suuri osa sisävesiliikenteestä tapahtuu harvahkoon liikennöidyillä järvireiteillä; maasta ulos tapahtuvaa vesiliikennettä on lähinnä merien kautta. Jokien vesiliikenne on vähäistä ja eri maiden välillä ei sisävesiliikennettä juurikaan ole.
Yksi poikkeus kuitenkin löytyy: Saimaan kanava. Se on erittäin tärkeä väylä Kaakkois- ja koko Itä-Suomessa. Kanavassa liikkuu vuosittain noin 35 000 matkustajaa sekä huviveneilijöitä ja tavarakuljetuksia.
EUn ehdotukseen sisältyy useita laivahenkilöstöä koskevia pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. EUn sisävesiliikennettä koskeva lainsäädäntö on kehittynyt Keski-Euroopan suurten jokien rajat ylittävän liikenteen näkökulmasta ja siksi Suomessa EU -lainsäädäntöä ei ole sovellettu täysimääräisesti. Suomi on käytännössä tähän asti soveltanut yhtenäistä lainsäädäntöä edeltäviä sopimuksia.
Jos pätevyysvaatimuksia kiristetään liikaa, huolena on, että Saimaan kanava-alueen liikennöinti siirtyy helposti suomalaisilta muille, erityisesti venäläisille. Pätevyysvaatimusten kiristäminen tuskin lisää turvallisuutta, koska suomalaisten liikennöijien taso on jo korkea. Vesistöalueet on tunnettava joka tapauksessa paikallisesti.
Suomen järjestelmä on toiminut nykyisellään mainiosti ja ei kaipaa yhtenäistämistä muiden EU-maiden kanssa.
Se, mikä muualla Euroopassa ammattipätevyysasiassa voi olla hyödyllistä ja tärkeä, on täällä haitallista ja turhaa.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
29.06.2016
EU:n vaatimukset uhkaavat Suomen sisävesiliikennettä. Julkastu Etelä-Saimaassa 26.4.2016.
Vaarantaako EU Saimaan kanavan ja Suomen sisävesiliikenteen vaatimuksillaan, kun sisävesiliikenteen ammattipätevyyksiin suunnitellaan muutoksia EU:ssa? Suunnitelman perusideana on yhtenäistää alusten kipparointi- ja muun henkilökunnan pätevyysvaatimuksia unionin alueella.
On välttämätöntä, että Suomessa pidetään huolta omien sisävesiliikenteen pätevyysvaatimusten puolustamisesta eikä anneta EU -lainsäädännön säädellä raskaasti Suomen sisävesiliikenteen ammattipätevyyksiä ja kilpailla suomalaista ammattivesiliikennettä pois liialla byrokratialla ja kustannuksilla.
Suomalainen sisävesiliikenne on poikkeuksellista. Erittäin suuri osa sisävesiliikenteestä tapahtuu harvahkoon liikennöidyillä järvireiteillä; maasta ulos tapahtuvaa vesiliikennettä on lähinnä merien kautta. Jokien vesiliikenne on vähäistä ja eri maiden välillä ei sisävesiliikennettä juurikaan ole.
Yksi poikkeus kuitenkin löytyy: Saimaan kanava. Se on erittäin tärkeä väylä Kaakkois- ja koko Itä-Suomessa. Kanavassa liikkuu vuosittain noin 35 000 matkustajaa sekä huviveneilijöitä ja tavarakuljetuksia.
EUn ehdotukseen sisältyy useita laivahenkilöstöä koskevia pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. EUn sisävesiliikennettä koskeva lainsäädäntö on kehittynyt Keski-Euroopan suurten jokien rajat ylittävän liikenteen näkökulmasta ja siksi Suomessa EU -lainsäädäntöä ei ole sovellettu täysimääräisesti. Suomi on käytännössä tähän asti soveltanut yhtenäistä lainsäädäntöä edeltäviä sopimuksia.
Jos pätevyysvaatimuksia kiristetään liikaa, huolena on, että Saimaan kanava-alueen liikennöinti siirtyy helposti suomalaisilta muille, erityisesti venäläisille. Pätevyysvaatimusten kiristäminen tuskin lisää turvallisuutta, koska suomalaisten liikennöijien taso on jo korkea. Vesistöalueet on tunnettava joka tapauksessa paikallisesti.
Suomen järjestelmä on toiminut nykyisellään mainiosti ja ei kaipaa yhtenäistämistä muiden EU-maiden kanssa.
Se, mikä muualla Euroopassa ammattipätevyysasiassa voi olla hyödyllistä ja tärkeä, on täällä haitallista ja turhaa.
Ari Torniainen
kansanedustaja, Keskusta
liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Ari Torniainen | 00102 EDUSKUNTA | 050 512 0422 / 09 432 3184 | | www.aritorniainen.fi
