Takaisin edelliselle sivulle

28.02.2023

Aluepolitiikkaa tarvitaan. Kirjoitus 9.9.2022.

Kesäkuussa, Keskustan Lappeenrannan puoluekokouksessa Annika Saarikko esitti Itä-Suomen tukemista nopeasti muuttuneessa tilanteessa. Nyt Itä-Suomi- paketti saatiin mukaan valtion talousarvioesitykseen ja saatetaan maaliin eduskuntakäsittelyssä.


Etenkin pääkaupunkiseudulta kuuluu nurinaa, kun erilaisia alueellisia tukia maksetaan huonommin menestyville alueille. On täysin oikein, että Venäjän aloittaman sodan seurauksena selvästi heikentyneessä taloustilanteessa Itä-Suomea tuetaan monin eri tavoin, esimerkiksi opiskelupaikkoja ja tutkimusrahoitusta lisäämällä sekä matkailua edistämällä. Näin pitää olla muidenkin Suomen alueiden kanssa: jos jotain yllättävää tapahtuu, apua annetaan. Itä-Suomi kärsii Venäjän sodasta eniten.


Kutilan kanava ja Imatran erämuseo saivat investointivaltuutuksen ja alueellisilla kuljetustuilla parannetaan kuljetusten kannattavuutta. Väliaikaista, alueellista raaka-aineiden kuljetustukea selvitetään. Yritysten kehittämishankkeet saavat lisärahaa.


Karjalan rata sai rahoitusta sekä Etelä- että Pohjois-Karjalan puolelle. Rataa peruskorjataan nykyistä nopeammaksi. Luumäki-Joutseno- välille on saatava rahoitus kaksoisraiteelle.

Jatkossa pelkät ratahankkeet eivät riitä vaan teiden perustienpito tarvitsee riittävän rahoituksen: korjausvelkaa pitää lyhentää. Parannettavaa riittää, esimerkiksi VT13 ja 26 on peruskorjattava.


Hyvä asia valtion budjettiesityksessä on myös alueellinen opintolainahyvitys, joka alkaa kokeiluna Itä-Suomessa. Hyvityksen tarkoituksena on houkutella koulutettua väkeä alueille, jonne sitä on muuten vaikea saada. Kannatan kokeilua ja mikäli lainahyvityksestä saadaan hyviä tuloksia, sitä on laajennettava muuallekin Suomeen.


Suomi tarvitsee järkevää aluepolitiikkaa. Nyt sovittu on hyvä alku mutta jatkoa tarvitaan.

Ari Torniainen

kansanedustaja, Keskusta