Takaisin edelliselle sivulle

28.02.2023

Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Ryhmäpuheenvuoro 19.10.2022. Uutisoitu mm. Suomenmaassa 19.10.2022.

Arvoisa herra puhemies! Olin viime viikonloppuna taimikonraivaushommissa. En tehnyt sitä itseäni varten, vaan tulevia sukupolvia, esimerkiksi lapsenlapsiani Niklasta ja Saaraa, varten. Metsiä pitää uudistaa, hoitaa ja kasvattaa ajallaan, jotta tulevat sukupolvetkin voivat nauttia niistä. Suomi elää maasta ja metsästä: työtä ja toimeentuloa kotimaasta. Maat ja metsät tuovat myös huoltovarmuutta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut maankäyttösektorimme toimintaympäristöön suuresti. Se on lisännyt kotimaisen metsähakkeen tarvetta ja vaikuttanut myös ruoantuotantoon. Suomella tulee olla kaikissa tilanteissa energiaa ja ruokaa omasta takaa.

Maatalouden kannattavuutta pitää parantaa. Peltojen tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Suomessa tuotettu ruoka on maailman puhtainta. Ulkomaisia, fossiilisia polttoaineita pitää korvata kotimaisilla uusiutuvilla, ja toivottavasti niitä saadaan nopeasti. Kotimaista turvetta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Maat ja metsät ovat myös iso osa ratkaisua päästöjen vähentämiseksi. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän se myös hiiltä sitoo.

Arvoisa puhemies! Suomi ei pärjää, jos pellot jätetään kylvämättä ja metsät hoitamatta. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan elinvoimainen Suomi. Ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen veisi Suomea väärään suuntaan. Sillä tiellä tulisi ennen pitkää vilu ja nälkä, eikä päästöjäkään saataisi vähennettyä, kuten on tavoitteena. On taloudellisesti, sosiaalisesti ja luonnon kannalta järkevää rakentaa hajautettua yhteiskuntaa, yhteistä Suomea.

Hoidetut metsät ovat hiilinieluja, ja metsistä saamme myös uusiutuvaa raaka-ainetta fossiilisten tilalle. Hiilestä, öljystä ja muovista irti pääseminen ei kerta kaikkiaan onnistu ilman metsiämme. Siksi on käsittämätöntä, että EU on puuttumassa maan ja metsän käyttöön myös Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on vakava asia, johon tarvitaan ratkaisuja, mutta komission ennallistamisasetus olisi Suomelle niin haitallinen, ettei sitä voi hyväksyä. Pahimmillaan Suomessa pitäisi ennallistaa miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin. Kyse olisi Suomen museoimisesta luonnon ennallistamisen sijaan. Lisäksi Suomi olisi yksi suurimpia maksajia. Päätösvalta metsistä kuuluu yksiselitteisesti jäsenmaille itselleen eli Suomessa suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön suunnittelussa. Kaupungeissa kannattaa kaavoittaa rakennusoikeuksia alhaalta ylöspäin, sillä se myös säästää maa-alaa ja lähiluontoa. Maata myllätään ja metsiä raivataan esimerkiksi väylä- ja muiden rakennushankkeiden yhteydessä. On järkevämpää parantaa jo olemassa olevaa infraa kuin aina vain rakentaa uutta ja kallista.

Arvoisa puhemies! Päästöjen vähentämisellä on aina myös hintalappu, jonka maksaa usein joko maanomistaja tai julkinen sektori. Aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt, että yrityksillä on tahtoa kompensoida hiilijalanjälkeä vapaaehtoisesti, yksityisellä rahalla. Esimerkiksi viljelijät ja maanomistajat voisivat myydä yrityksille tekemiään maankäytön päästövähennyksiä. Hiilimarkkinasta voisivat hyötyä maaseutu, yritykset ja ympäristö. Siksi keskusta on esittänyt niin kutsuttua hiilipörssimallia. Hiilimarkkinoita koskevia pelisääntöjä ollaan kehittämässä kokeiluhankkeiden kautta. Valmistelulla on kiire, sillä tällä hetkellä hiilimarkkinoilla toimitaan ilman yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Arvoisa puhemies! Kauttaaltaan asuttu, maasta ja metsistä huolta pitävä Suomi on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä. Siksi meidän pitää rakentaa tasapainoisesti kehittyvää Suomea